Mechanistic explanations in the cognitive social sciences : lessons from three case studies

Discussions of the relations between the social sciences and the cognitive sciences have proliferated in recent years. Our article contributes to the philosophical and methodological foundations of the cognitive social sciences by proposing a framework based on contemporary mechanistic approaches to the philosophy of science to analyze the epistemological, ontological and methodological aspects of research programs at the intersection of the social sciences and the cognitive sciences. We apply this framework to three case studies which address the phenomena of social coordination, transactive memory, and ethnicity. We also assess how successful these research programs have been in providing mechanistic explanations for these phenomena, and where more work remains to be done.Peer reviewe

Two traditions of cognitive sociology : An analysis and assessment of their cognitive and methodological assumptions

Cognitive sociology has been split into cultural and interdisciplinary traditions that position themselves differently in relation to the cognitive sciences and make incompatible assumptions about cognition. This article provides an analysis and assessment of the cognitive and methodological assumptions of these two traditions from the perspective of the mechanistic theory of explanation. We argue that while the cultural tradition of cognitive sociology has provided important descriptions about how human cognition varies across cultural groups and historical periods, it has not opened up the black box of cognitive mechanisms that produce and sustain this variation. This means that its explanations for the described phenomena have remained weak. By contrast, the interdisciplinary tradition of cognitive sociology has sought to integrate cognitive scientific concepts and methods into explanatory research on how culture influences action and how culture is stored in memory. Although we grant that interdisciplinary cognitive sociologists have brought many fresh ideas, concepts and methods to cultural sociology from the cognitive sciences, they have not always clarified their assumptions about cognition and their models have sketched only a few specific cognitive mechanisms through which culture influences action, meaning that they have not yet provided a comprehensive explanatory understanding of the interactions between culture, cognition and action.Peer reviewe

Organisatoriska paradoxer som befrämjar, utmanar och utgör underlag för kommunernas utveckling

fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Kognitiivinen sosiologia kulttuurin ja toiminnan suhteen tutkimuksessa

Erilaiset kognitiota koskevat kysymyksenasettelut ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet yhteiskuntatieteissä. Vaikka sosiologit eivät ole olleet tässä suhteessa edelläkävijöitä, sosiologian sisältä löytyy kuitenkin kasvava joukko kulttuurin ja kognition rajapinnasta kiinnostuneita tutkijoita. Artikkelissa esittelemme tieteidenvälisen kognitiivisen sosiologian suuntausta, jonka tavoitteena on sillan rakentaminen kulttuurisosiologian ja kognitiotieteiden välille. Tässä suuntauksessa on keskusteltu erityisesti siitä, millaisten kognitiivisten prosessien välityksellä kulttuuri vaikuttaa ihmisten toimintaan ja miten näitä prosesseja on mahdollista tutkia empiirisesti. Lähestymme kognitiivista sosiologiaa näiden kysymysten kautta keskittyen Stephen Vaiseyn ehdotukseen soveltaa kognition kaksoisprosessiteorioita sen tutkimiseen, kuinka yksilötoimijoiden sisäistämät kulttuurisen skeemat motivoivat heidän toimintaansa. Vaiseyn ehdotus toi kognition kaksoisprosessiteoriat kulttuurisosiologiseen tutkimukseen ja käynnisti keskustelun erilaisista mittareista ja menetelmistä, joilla kulttuuristen skeemojen vaikutusta toimintaan voisi tutkia empiirisesti. Artikkelissa käsittelemme Vaiseyn käyttämän perinteisen survey-menetelmän ja sitä koskevan kritiikin lisäksi kognitiotieteistä ammentavia uusia kokeellisia menetelmiä. Vertaamme näitä uusia menetelmiä myös perinteisempiin kulttuurisosiologien käyttämiin menetelmiin, kuten haastatteluihin ja etnografiaan

Kognitiivinen sosiologia kulttuurin ja toiminnan suhteen tutkimuksessa

Peer reviewe

Digitaalinenmarkkinointisuunnitelma : Case Väänälän Puutyö Ky

Tämä opinnäytetyö on tehty puusepän toimialan ikkunoita ja ovia valmistavalle Väänälän Puutyö Ky:lle. Tavoitteena oli tehdä facebook markkinointisuunnitelma Väänälän Puutyölle ja kehittää verkkosivuja. Opinnäytetyön aihe oli ajankohtainen, koska markkinointi kohdentuu koko ajan enemmän digitaalisiin markkinointi kanaviin. Facebook valittiin kanavaksi, koska se koettiin parhaaksi kanavaksi tavoittaa oikeat kohderyhmät. Tämä opinnäytetyö koostuu johdannosta, teoria, tutkimus ja suunnitelma osuudesta. Teoriaosuudessa perehdyttiin markkinointiviestintään, markkinointiviestinnän suunnitteluun, tutkimusmenetelmiin sekä digitaaliseen markkinointiin. Teoria osuus painottuu markkinointiviestinnän suunnitteluun, koska se on työn aiheena. Tutkimusmenetelmä oli työssä laadullinen. Tutkimusta tehtiin benchmarking menetelmällä eli tutkittiin valittujen yritysten facebook ja verkkosivu mainontaa. Pyrittiin löytämään ne asiat tutkimuksessa, mitkä toimii muilla yrityksillä ja ottamaan oppia niistä. Työssä valmistui suunnitelma Väänälän Puutyön facebook markkinointiin. Suunnitelmassa on jaksotus facebook markkinointiin sekä tietoa millaista sisältöä julkaistaan. Verkkosivujen selkeyttä kehitetään, jotta perustiedot yrityksestä löytyy helposti, sekä lisätään tietoa ja kuvia tuotteista. Suunnitelma voidaan laittaa käytäntöön, kun facebook-sivut otetaan käyttöön

Hoitotason ensihoitajien osaaminen ja sen varmentaminen vuonna 2030

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ensihoidon asiantuntijoiden avulla, minkälaista osaamista hoitotason ensihoitajilta vaaditaan nyt ja tulevaisuudessa sekä miten osaamista tulevaisuudessa arvioidaan ja varmennetaan. Suomessa ensihoitajien osaaminen on usein varmennettu säännöllisesti uusittavien tenttien avulla, mutta tämä ei välttämättä kerro ensihoitajan kokonaisvaltaisesta osaamisesta. Tutkimuksemme tavoitteena oli luoda skenaario, jota voidaan jatkossa hyödyntää ensihoitopalvelun tulevaisuuden toiminnan ja osaamisen varmentamisen suunnittelussa. Tutkimus toteutettiin delfoi-menetelmällä, jossa hyödynnettiin ensihoidon asiantuntijapaneelia. Paneeliin valittiin ensihoitotyötä eri näkökulmista tarkastelevia asiantuntijoita. Ensimmäisellä tutkimuskierroksella asiantuntijoille lähetettiin avoimia kysymyksiä ja vastauksista koostettiin väittämiä sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Toisen kierroksen vastaukset kerättiin Webropol-sovelluksella ja vastausten prosenttijakaumien pohjalta luotiin skenaario hoitotason ensihoitajien osaamisesta ja sen varmentamisesta vuonna 2030. Tulevaisuudessa ensihoitajan odotetaan tuntevan sekä osaavan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän yhteistyötahoja tehokkaasti. Tulevaisuudessa osa hoitotason ensihoitajista on erikoistunut koulutuksensa myötä hoitamaan joko hätätilapotilaita tai tekemään vaativaa hoidon tarpeen arviota. Digitalisaatio lisääntyy ensihoitotyössä ja osaamisen varmentamisessa: vuonna 2030 sähköiset potilasasiakirjat ovat ensihoitoyksiköiden hyödynnettävissä ja ensihoitolääkäriä konsultoidaan tarvittaessa videoyhteyden välityksellä. Ensihoitotehtäviltä tallennettua dataa ja videoita hyödynnetään ensihoitajien koulutuksessa sekä osaamisen varmentamisessa. Tulevaisuudessa osaamisen varmentaminen on luonteeltaan osaamista tukevaa ja koulutus on räätälöity ensihoitajakohtaiseksi. Käytännönläheiset koulutusmuodot ovat osaamisen varmentamisen keskiössä ja koulutuskokonaisuudet sekä hoito-ohjeet tulevat nykyjärjestelmiä suuremmilta tahoilta. Kovan ensihoito-osaamisen lisäksi hoitotason ensihoitajalta odotetaan myös ei-teknistä osaamista ja sosiaalisia taitoja: tulevaisuudessa ensihoitajat saavat psykologista mentorointia itsensä kehittämiseen ja työelämätaidot ovat keskeistä osaamista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ensihoitopalvelun osaamisen varmentamisen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Mielenkiintoinen jatkotutkimuskysymys on, miten ensihoitajalta tulevaisuudessa vaadittavaa sosiaalista osaamista arvioidaan ja opetetaan sekä kuka tämän järjestämisestä vastaa